Tapahtumien muistiot

<< Palaa
16

Näsijärven liikenteen taustaa:

Näsijärven liikenteestä ennen höyrylaiva-aikakautta tiedetään 1790-luvulta alkaen.

Siipirataslaivat: Siipirataslaiva Ahti lepää Mustalahdessa ( 1859 ). Siitä on tehty korkokuva Tampereen Teknillisen Seuran 100-vuotisjuhliin ( 1993 ), Hermann Kaufmann, Tampereen konepajateollisuuden keskeinen henkilö tekijänä.

Siipirataslaiva Elias Lönnrot 1865-1923 ( Pyhäjärvi-Näsijärvi-Keurusselkä-Hämeenlinna ). Laivan osti lehtiyhtymä Hämäläinen, myöhemmin Hämeen Sanomat. Laiva oli sitä ennen Näsijärvellä vuodet 1876-1877 hinaten tukkilauttoja ja ollen viikonloppuina linja-ajossa eli huvimatkoilla välillä Tampere-Kuru. Serlachius-yhtymä siirsi laivan sittemmin Keurusselälle.

Teisko on rakennettu vuonna 1891 Teisko Oy:n matkustajalaivaksi. Romutettiin vuonna 1959.

Aune-laiva 180 hevosvoiman moottoreineen siirtyi myöhemmin A.B  J.W. Enqvist Oy:n tukkihinaajaksi nimellä Ukko.

H/L Kuru, vers.1,0; Tampereen Konetehdas; G.A. Westerstråhle. Laivaa korotettiin puolitoistakerroksisesta kaksikerroksiseksi vuonna 1928, jolloin laivan painopiste muuttui ylemmäksi.

H/L Wankavesi

Venäjän Keisarillisen laivaston, Satakundskaja flotilla, 1916-1917 muodostivat höyrylaivat Näsijärvi, Pohjola, Tarjanne ja Kuru.

Kurun kapteeni oli Onni Saarinen, kokenut valtamerien kävijä. Tarjanteen kapteeni oli Niilo Karumaa.

S/S Kuru: 7.9.1929 mukana oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Lähtö tapahtui klo 15.15. Myrskyn voimakkuus oli 8 boforia 17-20 m/s ja puuskissa yli tuonkin.

H/L Ylöjärvi lähti juuri ennen Kurua. Alukset Ylöjärvi ja Ruovesi olivat Kurua pienempiä.

Kuru kohtasi Siilinkarin tasalla kolme poikkeuksellisen kovaa aaltoa. Ensimmäinen täytti keulan, toinen aalto pyyhkäisi ovet auki ( ne olivat ”amerikkalaistyyppiset” non-stop-ovet aueten siis molempiin suuntiin. Vasaranvarret ovien alla eivät estäneet niiden aukeamista ja veden pääsyä laivan sisäosiin. Kolmas aalto kaatoi laivan vasemmalle kyljelleen. Siten 30,45 metriä pitkä, 5,5 metriä leveä ja 355 hevosvoiman höyrykoneella varustettu 214 matkustajapaikkaa tarjonnut Näsi-järven ylpeys meni pinnan alle 3 minuutissa.

Turmassa menehtyi ainakin 136 ihmistä. Suuria myrskyjä oli ollut myös esimerkiksi vuonna 1857, jolloin Näsijärven yhdeksästä halkojaalasta 7 upposi.

Kurun onnettomuudessa apuun rientänyt Tarjanne pelasti 13 henkeä, hinaaja Näsijärvi 3 henkeä ja Pursiseuralta apuun rientänyt iso moottorivene 2 henkeä.

Seuraavan päivän valjettua sunnuntaiksi oli jo 44 vainajaa nostettu hyisestä turman vedestä. Onnettomuudessa hukkuneista oli kurulaisia 45, tamperelaisia 30 ja länsiteiskolaisia 25.

Haaksirikosta kerrottiin laajasti Aamulehdessä 8.-12.9.1929. Lehden ensimmäinen ammattimainen valokuvaaja V.O. Kanninen eli Kannisen Veikko oli Näsijärvi-hinaa-jan mastoon sidottuna paikalla ottamassa ne järkyttävät kuvasarjat, mitkä ovat omiaan muistuttamassa tapahtuman traagisuudesta.

Kurun huutokauppa pidettiin laivan noston jälkeen Mustalahdessa. Laiva oli kun-nostettu jo 14.11.1929. Nyt se tuli kuulumaan yhtymälle Pohjois-Näsijärven Liikenne.

Akseli Keskinen rakennutti Pitkäniemi-laivan ja osti Wankavesi-aluksen. Kuru tuli tiensä päähän eli seisontaan vuonna 1938 ja seuraavana vuonna 1939 se tuli myyntiin. Laiva myytiin osina siten, että kone ja kattila menivät sahalle Turenkiin, sieltä sahalle Länkipohjaan ja sieltä Alavuuden puutehtaalle.

Itse laivan osti vuonna 1939 maaliskuussa huutokaupassa Lahtinen-niminen henkilö. Sittemmin Kuru vietiin Visuvedelle, missä se upposi. Sen höyrykone on nykyisin Mustalahdessa.